Britanniaa ravisteleva puhelinkuunteluskandaali on aiheuttanut jo useita johtavien toimittajien ja poliisien eroja ja mitä ilmeisimmin yhden todellisen kuolemantapauksen.
Salakuuntelusta kiinni jäänyt News of the World -lehti käytti tiedonhankinnassa typerryttävän yksinkertaista metodia: puhelinvastaajaa.
Kuinka lehti hakkeroi tiensä uhrien puhelinvastaajaan, F-Securen Mikko Hyppönen?
- Hakkerointi on glorifioitu termi. Puheluita ei salakuunneltu, toimitus soitti ihmisten vastaajaan ja antoivat sinne oletuksena olevan pin-koodin, Hyppönen kertoo Uudelle Suomelle.
Brittilehden toimituksen luvattoman tiedonhankinnan mahdollistaa Hyppösen arveluiden mukaan se, että ihmiset harvoin edes tietävät, että heidän vastaajassaan on salasana, pin-koodi.
- Jos soittaa omalla kännykällä omasta numerosta, vastaaja ei kysy pin-koodia. Kaikki eivät edes tajua, että tällainen pin-koodi on olemassa, Hyppönen sanoo.
Hyppösen mukaan News of the Worldin kikkaan kykenee aivan kuka tahansa, myös Suomessa.
- Se onnistuu, kun katsoo netistä vastaajan numeron, soittaa siihen ja näppäilee pin-koodin.
F-Securen Hyppönen suosittelee, että ihmiset vaihtaisivat aina vastaajansa pin-koodin hankalaan numerosarjaan. Erityisesti kehotus koskee elinkeinoelämän yläaskelmilla olevia johtajia ja muita, joiden olisi hyvä pitää tietonsa salassa.
- Teollisuusvakoilussa tämä on varmasti normaali käytäntö seurata kohteen vastaajaviestejä. Kohteella ei ole mitään tapaa tietää, onko joku käynyt kuuntelemassa viestejä, Hyppönen muistuttaa.
Hyvä numerosarja nelinumeroiseksi pin-koodiksi ei ole syntymäpäivä, syntymävuosi tai helpot sarjat kuten 1234.
Uuden Suomen toimitus kokeili, kuinka vaikea on tunkeutua puhelinliittymän vastaajaan. Testissä "murtauduimme" toimittaja Teemu Kammosen puhelinvastaajaan, joka kytkettiin päälle varta vasten tätä testiä ajatellen.
Toimittaja Ossi Kurki-Suonio näppäili luvan saatuaan itsensä sisään vastaajan päävalikkoon vaivatta. Ohjeet vastaajan käyttöön ja oletussalasanaan löytyivät internetin hakukoneella minuuteissa.
Ilman lupaa toisen vastaajapalveluun tunkeutuminen on Suomen laissa kielletty. Ohjeet puhelinvastaajasi pin-koodin vaihtamiseksi saat puhelinoperaattoriltasi.
Lähde: Uusisuomi.fi
8.1.2012
Jopa joka neljäs hakkeroi
Lontoossa ja New Yorkissa tehdyt kyselyselvitykset kertovat, että esimerkiksi kavereiden sähköpostin tai Facebook-tilien murtaminen on yleistä hupia. Joka kuudes on kokeillut sitä itse, ja noin puolet kertoo olleensa joskus uhreja. Yllättävää on se, miten usein taustalla on raha.
Tietoturvayhtiö Tufin Technologies on teettänyt kaksi selvitystä. New Yorkissa ja Lontoossa haastateltiin kummassakin noin tuhatta nuorta.
New Yorkissa 50 prosenttia nuorista kertoi, että heidän Facebook-tilinsä tai sähköpostinsa on joskus hakkeroitu. Valtaosa nuorista onkin sitä mieltä, että tällainen toiminta on väärin ja siitä pitäisi rankaista.
Hakkerointi on myös tyttöjen hupia
Kuitenkin 16 prosenttia eli noin joka kuudes nuori oli itse kokeillut hakkerointia. Kyseessä ei ole vain poikien juttu. Melkein kolmannes tästä ryhmästä oli tyttöjä.
Aiemmassa Britannian tutkimuksessa nuoria hakkereita löytyi vielä enemmän, 27 prosenttia. Britanniassa syyllisiä löytyi yhtä paljon tytöistä ja pojista.
Kiinnijäämisen riski on melko pieni. New Yorkissa vain noin joka kuudes edes tunsi jonkun, joka oli jäänyt kiinni.
Toisten nettipalvelutilejä hakkeroidaan yleensä huvin vuoksi tai uteliaisuudesta, mutta muitakin motiiveja on. Kiusanteko oli syy 14 prosentissa tapauksia.
Niistä, jotka olivat syyllistyneet tietomurtoihin, seitsemän prosenttia kertoi tehneensä sen rahan takia. Kuusi prosenttia jopa arvioi, että hakkeroinnista voisi tulla heille mahdollinen ammatti.
Britanniassa jopa 20 prosenttia hakkereista ajatteli, että siitä voisi saada tuloja.
Tämän ja aiempien selvitysten perusteella näyttäisi, etteivät nuoret aina tajua esimerkiksi kaverien nettipalvelutilien murtamisen vakavuutta. Tietomurtoihin syyllistytään niiden helppouden vuoksi, eikä mahdollisia seurauksia useinkaan ajatella.
Lähde: Tietokone.fi
Tietoturvayhtiö Tufin Technologies on teettänyt kaksi selvitystä. New Yorkissa ja Lontoossa haastateltiin kummassakin noin tuhatta nuorta.
New Yorkissa 50 prosenttia nuorista kertoi, että heidän Facebook-tilinsä tai sähköpostinsa on joskus hakkeroitu. Valtaosa nuorista onkin sitä mieltä, että tällainen toiminta on väärin ja siitä pitäisi rankaista.
Hakkerointi on myös tyttöjen hupia
Kuitenkin 16 prosenttia eli noin joka kuudes nuori oli itse kokeillut hakkerointia. Kyseessä ei ole vain poikien juttu. Melkein kolmannes tästä ryhmästä oli tyttöjä.
Aiemmassa Britannian tutkimuksessa nuoria hakkereita löytyi vielä enemmän, 27 prosenttia. Britanniassa syyllisiä löytyi yhtä paljon tytöistä ja pojista.
Kiinnijäämisen riski on melko pieni. New Yorkissa vain noin joka kuudes edes tunsi jonkun, joka oli jäänyt kiinni.
Toisten nettipalvelutilejä hakkeroidaan yleensä huvin vuoksi tai uteliaisuudesta, mutta muitakin motiiveja on. Kiusanteko oli syy 14 prosentissa tapauksia.
Niistä, jotka olivat syyllistyneet tietomurtoihin, seitsemän prosenttia kertoi tehneensä sen rahan takia. Kuusi prosenttia jopa arvioi, että hakkeroinnista voisi tulla heille mahdollinen ammatti.
Britanniassa jopa 20 prosenttia hakkereista ajatteli, että siitä voisi saada tuloja.
Tämän ja aiempien selvitysten perusteella näyttäisi, etteivät nuoret aina tajua esimerkiksi kaverien nettipalvelutilien murtamisen vakavuutta. Tietomurtoihin syyllistytään niiden helppouden vuoksi, eikä mahdollisia seurauksia useinkaan ajatella.
Lähde: Tietokone.fi
25.12.2011
Avainasiat
Pitämällä huolta kolmesta perusasiasta, verkon käyttö on turvallista:
Noudata pelisääntöjä
Myös internetissä on noudatettava lakeja.
Noudata hyviä käytöstapoja.
Ethän kiusaa ketään netissäkään.
Ethän lataa laittomasti musiikkia, elokuvia tai pelejä netistä.
Turvaa itsesi
Mieti, mihin annat henkilötietosi.
Sovi kuvan julkaisemisesta netissä aina vanhempien kanssa.
Mieti, kenen kanssa netissä keskustelet: jotkut ovat huijareita.
Netissä kaikki ei ole kivaa tai totta.
Suojaa tietokoneesi
Päivitä käyttöjärjestelmä, selain ja muut ohjelmat.
Käytä ajantasaista virustorjuntaa ja palomuuria
Ota varmuuskopiot tärkeistä tiedostoistasi.
Muista myös kännykkäsi tietoturva.
Ole tarkkana, kun selaat tai lataat materiaalia internetistä.
Lähde: Tietoturvakoulu.fi
Noudata pelisääntöjä
Myös internetissä on noudatettava lakeja.
Noudata hyviä käytöstapoja.
Ethän kiusaa ketään netissäkään.
Ethän lataa laittomasti musiikkia, elokuvia tai pelejä netistä.
Turvaa itsesi
Mieti, mihin annat henkilötietosi.
Sovi kuvan julkaisemisesta netissä aina vanhempien kanssa.
Mieti, kenen kanssa netissä keskustelet: jotkut ovat huijareita.
Netissä kaikki ei ole kivaa tai totta.
Suojaa tietokoneesi
Päivitä käyttöjärjestelmä, selain ja muut ohjelmat.
Käytä ajantasaista virustorjuntaa ja palomuuria
Ota varmuuskopiot tärkeistä tiedostoistasi.
Muista myös kännykkäsi tietoturva.
Ole tarkkana, kun selaat tai lataat materiaalia internetistä.
Lähde: Tietoturvakoulu.fi
Verkon ilkimykset
Virukset, madot ja hevoset
Virukset ja madot ovat haittaohjelmia, jotka leviävät sähköpostin tai www-sivujen kautta. Aktivoitu virus aiheuttaa haittaa tiedostoille ja ohjelmille.
Madot leviävät viruksia nopeammin suoraan koneelta toiselle. Sähköpostimato voi esimerkiksi lähettää itsensä kaikkiin käyttäjän koneen osoitekirjassa oleviin sähköpostiosoitteisiin. Verkkomadot etsivät internetiin kytkettyjä koneita, joihin ei ole asennettu viimeisimpiä korjauspäivityksiä.
Troijan hevoseksi kutsutaan haittaohjelmaa, joka naamioidaan vaikkapa viattoman näköiseksi peliksi, mutta joka aktivoituna voi tuhota tiedostoja tietämättäsi.
Hakkerit ja krakkerit
Tietomurtautujia kutsutaan hakkereiksi tai krakkereiksi. He voivat murtautua verkon kautta suojaamattomalle tietokoneelle ja käyttää sitä tai varastaa tiedostoja ja käyttää niitä vääriin tarkoituksiin.
Tietomurroilta suojaudutaan ennen kaikkea palomuurilla ja pitämällä käyttöjärjestelmä ajan tasalla.
Roskaa verkossa
Ei-toivottua, suurina massoina lähetettyä sähköpostiviestintää kutsutaan yleiskielessä roskapostiksi. Se ruuhkauttaa sähköpostijärjestelmiä ja tukkii ihmisten sähköpostilaatikoita. Jotkut sähköpostimadot toimivat roskapostittajien työkaluna.
Viisi sääntöä sähköpostista:
1. Älä koskaan avaa epäilyttäviä viestejä, vaan poista ne suoraan viestivalikosta.
2. Älä vastaa roskapostiviestiin.
3. Ota käyttöön operaattorin ja sähköpostiohjelman mahdollinen roskapostin suodatusominaisuus.
4. Luovuta harkiten sähköpostiosoitteesi esimerkiksi internetsivujen kyselyihin ja keskustelupalstoille.
5. Älä lähetä ketjuviestejä ja kiertokirjeitä edelleen.
Sulje arveluttavat pop-upit
Jos tietokoneesi näytölle ilmaantuu pieni ruutu, ns. pop-up-ikkuna, jossa houkutellaan klikkaamaan ruutua, varminta on sulkea se yläkulman x-merkistä. Koskaan ei voi olla varma mitä ohjelma todellisuudessa tekee, vaikka klikkaisi "No"-kohtaa.
Älä tule huijatuksi
Netissä on helppo häivyttää henkilöllisyytensä. Sen vuoksi on hyvä varmistua aina toisen osapuolen henkilöllisyydestä (esim. keskustelupalstoilla). Omia henkilötietoja ei pitäisi koskaan luovuttaa netin kautta muille kuin luotettaville osapuolille. Jos jollakin sivustolla kysytään henkilötietoja, tarkista että sivuston ylläpitäjä kertoo rekisteriselosteessa mihin tietoja käytetään ja luovutetaanko niitä edelleen.
Keskustele netin käytöstä
Internetissä on paljon materiaalia, joka ei sovi alaikäisille. Keskustele oppilaittesi kanssa surffailusta ja internetin turvallisesta käytöstä.
Lähde: Tietoturvakoulu.fi
Virukset ja madot ovat haittaohjelmia, jotka leviävät sähköpostin tai www-sivujen kautta. Aktivoitu virus aiheuttaa haittaa tiedostoille ja ohjelmille.
Madot leviävät viruksia nopeammin suoraan koneelta toiselle. Sähköpostimato voi esimerkiksi lähettää itsensä kaikkiin käyttäjän koneen osoitekirjassa oleviin sähköpostiosoitteisiin. Verkkomadot etsivät internetiin kytkettyjä koneita, joihin ei ole asennettu viimeisimpiä korjauspäivityksiä.
Troijan hevoseksi kutsutaan haittaohjelmaa, joka naamioidaan vaikkapa viattoman näköiseksi peliksi, mutta joka aktivoituna voi tuhota tiedostoja tietämättäsi.
Hakkerit ja krakkerit
Tietomurtautujia kutsutaan hakkereiksi tai krakkereiksi. He voivat murtautua verkon kautta suojaamattomalle tietokoneelle ja käyttää sitä tai varastaa tiedostoja ja käyttää niitä vääriin tarkoituksiin.
Tietomurroilta suojaudutaan ennen kaikkea palomuurilla ja pitämällä käyttöjärjestelmä ajan tasalla.
Roskaa verkossa
Ei-toivottua, suurina massoina lähetettyä sähköpostiviestintää kutsutaan yleiskielessä roskapostiksi. Se ruuhkauttaa sähköpostijärjestelmiä ja tukkii ihmisten sähköpostilaatikoita. Jotkut sähköpostimadot toimivat roskapostittajien työkaluna.
Viisi sääntöä sähköpostista:
1. Älä koskaan avaa epäilyttäviä viestejä, vaan poista ne suoraan viestivalikosta.
2. Älä vastaa roskapostiviestiin.
3. Ota käyttöön operaattorin ja sähköpostiohjelman mahdollinen roskapostin suodatusominaisuus.
4. Luovuta harkiten sähköpostiosoitteesi esimerkiksi internetsivujen kyselyihin ja keskustelupalstoille.
5. Älä lähetä ketjuviestejä ja kiertokirjeitä edelleen.
Sulje arveluttavat pop-upit
Jos tietokoneesi näytölle ilmaantuu pieni ruutu, ns. pop-up-ikkuna, jossa houkutellaan klikkaamaan ruutua, varminta on sulkea se yläkulman x-merkistä. Koskaan ei voi olla varma mitä ohjelma todellisuudessa tekee, vaikka klikkaisi "No"-kohtaa.
Älä tule huijatuksi
Netissä on helppo häivyttää henkilöllisyytensä. Sen vuoksi on hyvä varmistua aina toisen osapuolen henkilöllisyydestä (esim. keskustelupalstoilla). Omia henkilötietoja ei pitäisi koskaan luovuttaa netin kautta muille kuin luotettaville osapuolille. Jos jollakin sivustolla kysytään henkilötietoja, tarkista että sivuston ylläpitäjä kertoo rekisteriselosteessa mihin tietoja käytetään ja luovutetaanko niitä edelleen.
Keskustele netin käytöstä
Internetissä on paljon materiaalia, joka ei sovi alaikäisille. Keskustele oppilaittesi kanssa surffailusta ja internetin turvallisesta käytöstä.
Lähde: Tietoturvakoulu.fi
Lapset ja markkinointi internetissä
Internetin kautta mainostajat tavoittavat lapset ja nuoret tehokkaasti ja lähes kaikkia lasten suosimia tuotteita myös markkinoidaan internetissä.
Lapsille suunnattua markkinointia säädellään
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia säädellään ja arvioidaan tiukemmin kuin aikuisille suunnattua, koska alaikäiset ovat alttiimpina markkinoinnin vaikutuksille. Kuluttaja-asiamies on asettanut joukon vaatimuksia alaikäisiin kohdistuvalle markkinoinnille, joita ovat mm.:
Alaikäisen ihmisarvoa on kunnioitettava.
Pelkästään aikuisille tarkoitettu mainonta on pidettävä erillään lasten ja nuorten aineistosta.
Mainonta on voitava tunnistaa heti mainonnaksi.
Viihdettä kuten pelejä ei saa keskeyttää mainoksilla eikä yhdistää mainoksiin.
Lapsille kohdistetuissa kilpailuissa osallistumisen ehtona ei voi olla suostumuksen antaminen suoramarkkinointiin.
Mitä voit tehdä:
Käytä nettiä yhdessä lapsesi kanssa ja opeta häntä tunnistamaan mainonta ja sen pyrkimykset.
Ilmoita asiattomasta mainonnasta kuluttajaviranomaiselle tai palveluntarjoajalle.
Suojaa lapsesi suoramarkkinoinnilta
Vanhemmilla on oikeus päättää heidän lapsiinsa kohdistuvasta markkinoinnista. Suoramarkkinointi sähköpostilla ja tekstiviesteillä on sallittua vain henkilöltä etukäteen saadulla suostumuksella. Kuluttaja-asiamiehen mukaan alle 15-vuotiaalle ei saa lähettää suoramarkkinointia ilman vanhempien suostumusta. Myös 15-17-vuotiaille suunnatussa markkinoinnissa pelisääntönä on pidättyvyys eli mainostettujen tuotteiden luonne tulee ottaa erityisesti huomioon. Lue lisää lasten henkilötietojen suojaamisesta seuraavalta sivulta.
Maksulliset palvelut ja verkko-ostokset
Netissä ja matkapuhelimella ja voi tehdä ostoksia erilaisissa palveluissa, kuten verkkokaupassa, jolloin ostokset yleensä tehdään velaksi. Ala-ikäisillä taskurahoja suuremmat ostokset edellyttävät kuitenkin aina vanhempien suostumusta (esim. sähköpostilla tai puhelimella), ilman huoltajan vahvistusta alaikäisen tekemä verkko-ostos ei ole sitova. Lapsia ei saa myöskään houkutella käyttämään mobiilipalveluita kuten esim. tilaamaan logoja tai osallistumaan TV-peleihin suorilla ostokehotuksilla.
Vinkkejä
Keskustele lapsesi kanssa alaikäistä ja ostoksia koskevista pelisäännöistä verkossa.
Tilaa tarvittavat puhelin- tai tekstiviestiestot sekä saldorajoitus lapsesi matkapuhelinliittymään omalta operaattoriltasi.
Ilmoita sopimattomista sivuista kuluttaja-asiamiehelle tai palveluntarjoajalle.
Lähde: Tietoturvakoulu.fi
Lapsille suunnattua markkinointia säädellään
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia säädellään ja arvioidaan tiukemmin kuin aikuisille suunnattua, koska alaikäiset ovat alttiimpina markkinoinnin vaikutuksille. Kuluttaja-asiamies on asettanut joukon vaatimuksia alaikäisiin kohdistuvalle markkinoinnille, joita ovat mm.:
Alaikäisen ihmisarvoa on kunnioitettava.
Pelkästään aikuisille tarkoitettu mainonta on pidettävä erillään lasten ja nuorten aineistosta.
Mainonta on voitava tunnistaa heti mainonnaksi.
Viihdettä kuten pelejä ei saa keskeyttää mainoksilla eikä yhdistää mainoksiin.
Lapsille kohdistetuissa kilpailuissa osallistumisen ehtona ei voi olla suostumuksen antaminen suoramarkkinointiin.
Mitä voit tehdä:
Käytä nettiä yhdessä lapsesi kanssa ja opeta häntä tunnistamaan mainonta ja sen pyrkimykset.
Ilmoita asiattomasta mainonnasta kuluttajaviranomaiselle tai palveluntarjoajalle.
Suojaa lapsesi suoramarkkinoinnilta
Vanhemmilla on oikeus päättää heidän lapsiinsa kohdistuvasta markkinoinnista. Suoramarkkinointi sähköpostilla ja tekstiviesteillä on sallittua vain henkilöltä etukäteen saadulla suostumuksella. Kuluttaja-asiamiehen mukaan alle 15-vuotiaalle ei saa lähettää suoramarkkinointia ilman vanhempien suostumusta. Myös 15-17-vuotiaille suunnatussa markkinoinnissa pelisääntönä on pidättyvyys eli mainostettujen tuotteiden luonne tulee ottaa erityisesti huomioon. Lue lisää lasten henkilötietojen suojaamisesta seuraavalta sivulta.
Maksulliset palvelut ja verkko-ostokset
Netissä ja matkapuhelimella ja voi tehdä ostoksia erilaisissa palveluissa, kuten verkkokaupassa, jolloin ostokset yleensä tehdään velaksi. Ala-ikäisillä taskurahoja suuremmat ostokset edellyttävät kuitenkin aina vanhempien suostumusta (esim. sähköpostilla tai puhelimella), ilman huoltajan vahvistusta alaikäisen tekemä verkko-ostos ei ole sitova. Lapsia ei saa myöskään houkutella käyttämään mobiilipalveluita kuten esim. tilaamaan logoja tai osallistumaan TV-peleihin suorilla ostokehotuksilla.
Vinkkejä
Keskustele lapsesi kanssa alaikäistä ja ostoksia koskevista pelisäännöistä verkossa.
Tilaa tarvittavat puhelin- tai tekstiviestiestot sekä saldorajoitus lapsesi matkapuhelinliittymään omalta operaattoriltasi.
Ilmoita sopimattomista sivuista kuluttaja-asiamiehelle tai palveluntarjoajalle.
Lähde: Tietoturvakoulu.fi
Lasten henkilötiedot netissä
Netin keskusteluissa lapset tutustuvat toisiinsa ja saavat uusia ystäviä, joten kaikkia tietoja itsestä ei ole tarkoituskaan pitää salassa. Netin keskusteluissa suojeltavia tietoja ovat erityisesti sellaiset henkilötiedot, joista henkilö voidaan tunnistaa tai hänen yhteystietonsa selvittää. Henkilö voidaan tunnistaa myös eri tietoja yhdistelemällä (esim. koulun nimi, urheiluseura, paikkakunta).
Yhteystietojen lisäksi myös muiden henkilökohtaisten tietojen kertomisessa kannattaa olla varovainen. Tuntemattomalle kerrotut henkilökohtaiset asiat tai lähetetyt kuvat voivat olla nopeasti kaikkien nähtävillä verkossa. Nettipäiväkirjaan kirjoitetut asiat ovat todella julkisia ja usein luettavissa myös vuosien päästä. Internetissä kerran julkaistu teksti tai valokuva kopioituu helposti useaan paikkaan ja sen lopullinen poistaminen voi olla mahdotonta.
Rekisteröityminen
Monilla verkkosivuilla pyydetään käyttäjää rekisteröitymään tai muuten luovuttamaan henkilötietojaan. Henkilötietoja vastaan tarjotaan esim. sisäänpääsyä palveluun, osallistumista arvontaan, ilmaistuotteita tai mahdollisuutta keskusteluun. Kaupalliset toimijat keräävät lasten ja nuorten yhteystietoja myös markkinointitarkoituksiin.
Vinkit
Lasten kanssa on hyvä sopia henkilötietojen antamisesta netissä. Jos lapselle antaa luvan henkilötietojen luovuttamiseen, on vanhemman hyvä olla tietoinen mihin palveluihin tietoja on annettu.
Vanhemman on hyvä tarkistaa, että käytetystä palvelusta löytyy rekisteriseloste tai tietosuojaseloste (engl. Privacy policy), josta pitäisi selviää henkilötietojen käsittelystä vastuussa oleva taho sekä mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään ja mihin henkilötietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja miten tietojen suojaamisesta on huolehdittu. Lisäksi rekisterinpitäjän tulee kertoa rekisteröidyn oikeuksista ja niiden käyttämisestä.
Palveluihin on yleensä turha antaa enempää kuin pakolliset tiedot. Rekisteröinnin yhteydessä tulee myös kertoa, jos henkilötietoja luovutetaan suoramarkkinointiin. Rekisteröidyllä on oikeus kieltää tietojensa luovutus tällaiseen tarkoitukseen.
Lähde: Tietoturvakoulu.fi
Yhteystietojen lisäksi myös muiden henkilökohtaisten tietojen kertomisessa kannattaa olla varovainen. Tuntemattomalle kerrotut henkilökohtaiset asiat tai lähetetyt kuvat voivat olla nopeasti kaikkien nähtävillä verkossa. Nettipäiväkirjaan kirjoitetut asiat ovat todella julkisia ja usein luettavissa myös vuosien päästä. Internetissä kerran julkaistu teksti tai valokuva kopioituu helposti useaan paikkaan ja sen lopullinen poistaminen voi olla mahdotonta.
Rekisteröityminen
Monilla verkkosivuilla pyydetään käyttäjää rekisteröitymään tai muuten luovuttamaan henkilötietojaan. Henkilötietoja vastaan tarjotaan esim. sisäänpääsyä palveluun, osallistumista arvontaan, ilmaistuotteita tai mahdollisuutta keskusteluun. Kaupalliset toimijat keräävät lasten ja nuorten yhteystietoja myös markkinointitarkoituksiin.
Vinkit
Lasten kanssa on hyvä sopia henkilötietojen antamisesta netissä. Jos lapselle antaa luvan henkilötietojen luovuttamiseen, on vanhemman hyvä olla tietoinen mihin palveluihin tietoja on annettu.
Vanhemman on hyvä tarkistaa, että käytetystä palvelusta löytyy rekisteriseloste tai tietosuojaseloste (engl. Privacy policy), josta pitäisi selviää henkilötietojen käsittelystä vastuussa oleva taho sekä mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään ja mihin henkilötietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja miten tietojen suojaamisesta on huolehdittu. Lisäksi rekisterinpitäjän tulee kertoa rekisteröidyn oikeuksista ja niiden käyttämisestä.
Palveluihin on yleensä turha antaa enempää kuin pakolliset tiedot. Rekisteröinnin yhteydessä tulee myös kertoa, jos henkilötietoja luovutetaan suoramarkkinointiin. Rekisteröidyllä on oikeus kieltää tietojensa luovutus tällaiseen tarkoitukseen.
Lähde: Tietoturvakoulu.fi
30.11.2011
Mikä on WYSIWYG?
WYSIWYG-lyhennettä (engl. What You See Is What You Get eli mitä näet, sitä saat) käytetään viittaamaan sellaisiin ohjelmistoihin, joissa sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Hyvin usein käsitettä käytetään kuvaamaan tekstinkäsittelyohjelmia tai HTML-editoreja.
WYSIWYG-ohjelmien tavoitteena on helpottaa muokkaamista esittämällä käyttäjälle suoraan työn lopullinen muoto ja jättämällä käyttäjän kannalta epäoleellinen tieto näyttämättä. WYSIWYG-ohjelmissa muotoilu tapahtuu yleensä valitsemalla muotoiltava asiakirja tai sen osa ja suoritettava muotoilutoiminto esimerkiksi klikkaamalla kuvaketta tai käyttämällä pikavalikkoja. Useissa HTML-editoreissa on kuitenkin myös mahdollisuus muokata asiakirjan lähdekoodia, sillä muuten esimerkiksi JavaScript-koodien lisääminen olisi hankalaa. Myös standardoimattomien HTML-elementtien lisääminen on WYSIWYG-editoreissa usein rajoitettu.
Koska WYSIWYG-ohjelmistojen käyttö ei edellytä muotoilukoodin tuntemusta, voidaan niitä pitää erittäin käyttäjäystävällisinä. WYSIWYG-ohjelmistot soveltuvatkin tämän takia hyvin myös aloittelijoille ja auttavat opeteltaessa jotain uutta muotoilukieltä tai -tekniikkaa.
WYSIWYG-ohjelmien haittapuolena on se, että asiakirjan ulkomuoto näytöllä ei ole optimoitu tämän heikkouksia huomioiden. Kaikki fontit eivät esimerkiksi sovellu näytölle tai ohjelman tuottama muotoilukoodi on liian monimutkaista hidastaen koodin suorittamista. Toisaalta myös lähestymistapa houkuttelee viilaamaan yksityiskohtia kokonaisuuden kustannuksella.
Käytännössä asiakirjan ulkonäkö ei aina WYSIWYG-ohjelmillakaan vastaa näytöllä nähtyä. Asiakirjojen tulostaminen eri kirjoittimella kuin mikä on ohjelman oletusvalintana saattaa esimerkiksi muuttaa sivujakoa, ja WWW-sivujen ulkonäkö riippuu kuitenkin lukijan käyttämästä näytöstä, ohjelmistosta ja asetuksista.
WYSIWYG-ohjelmien tavoitteena on helpottaa muokkaamista esittämällä käyttäjälle suoraan työn lopullinen muoto ja jättämällä käyttäjän kannalta epäoleellinen tieto näyttämättä. WYSIWYG-ohjelmissa muotoilu tapahtuu yleensä valitsemalla muotoiltava asiakirja tai sen osa ja suoritettava muotoilutoiminto esimerkiksi klikkaamalla kuvaketta tai käyttämällä pikavalikkoja. Useissa HTML-editoreissa on kuitenkin myös mahdollisuus muokata asiakirjan lähdekoodia, sillä muuten esimerkiksi JavaScript-koodien lisääminen olisi hankalaa. Myös standardoimattomien HTML-elementtien lisääminen on WYSIWYG-editoreissa usein rajoitettu.
Koska WYSIWYG-ohjelmistojen käyttö ei edellytä muotoilukoodin tuntemusta, voidaan niitä pitää erittäin käyttäjäystävällisinä. WYSIWYG-ohjelmistot soveltuvatkin tämän takia hyvin myös aloittelijoille ja auttavat opeteltaessa jotain uutta muotoilukieltä tai -tekniikkaa.
WYSIWYG-ohjelmien haittapuolena on se, että asiakirjan ulkomuoto näytöllä ei ole optimoitu tämän heikkouksia huomioiden. Kaikki fontit eivät esimerkiksi sovellu näytölle tai ohjelman tuottama muotoilukoodi on liian monimutkaista hidastaen koodin suorittamista. Toisaalta myös lähestymistapa houkuttelee viilaamaan yksityiskohtia kokonaisuuden kustannuksella.
Käytännössä asiakirjan ulkonäkö ei aina WYSIWYG-ohjelmillakaan vastaa näytöllä nähtyä. Asiakirjojen tulostaminen eri kirjoittimella kuin mikä on ohjelman oletusvalintana saattaa esimerkiksi muuttaa sivujakoa, ja WWW-sivujen ulkonäkö riippuu kuitenkin lukijan käyttämästä näytöstä, ohjelmistosta ja asetuksista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)